Hyvin tavallinen nainen

Jos taas kaikki muuttuvat,
niin kuin pilvenhattarakuvat taivaalla
uusina kuvina
yhtä epätäydellisenä

yhtä etsimistä tämä on,
milloin mistäkin lokerosta
ja repeämästä,
jatkuvaa sovittamista
samaa vasemman jalan ontumista

koko elämänsä ymmärtämättömyys
ihmetyttämässä

kotitekoista neuletta

Kiinnekohtien haparointia tasapainon hamuilua

hienoisissa luulotelluissa
saavuttamistoiveissa:
pakenevan onnen toivemaat

Kiinnekohtien haparointia tasapainon hamuilua

hienoisissa luulotelluissa
saavuttamistoiveissa:
pakenevan onnen toivemaat

Läpinäkyvän erottamista
siitä mikä näkyy,
pysyvä vajavainen
puutteelliseksi jäävä

ilmavassa kokonaisuudessa
liian paljon tyhjiä tiloja

hengittäminen on siksi mahdollista

Suomut irtoilemassa
ei-olemissa,
iho kellastuu
himmenee pois

talvi-ilmeet on jo puhki puhuttu,
kiilto silmissä vain heijastuma menneistä
yhteenliittymistä

kulunut ja loppuun hautunut
muistikuva

Missä,
minkä olomuodon turvassa paossa?
Mitkä säikeet irrallaan riippumassa,
kärsivällisesti odottmassa?
Muodon välilevyjen liikkeissä
pieniä yhtymäkohtia kuin toivon valoja,
hämärässä

Naisenkoneisto käy
tasaisen epätasaiseen tahtiin
uuvuttaa näännyttää
haavoittaa teloittaa

pyörii ja vyöryy
reunojaan kohti
ja yli

Keveitten profiilien
raskaat todellisuudet
tuulien rakastajattarina

riittävissä tiloissa ja mitoissa muotoilua,
elämän harrastuksena

Sommittelua pujotusta
silitystä ja sulamista liitoksiin
ja liitoksissa

särkymistä repeämistä
irtoamista

omalla takapihalla
iltavalaistuksessa
kukkivat myöhäisruusut

maljakossa

Kukka auringossa
heräävä päivä
toivon-tuuli ja tyyni
osa minua
minun osassa

vajavaisena Jeesusta Kristusta
seuraamassa