Pitkät pimeät yöt

Viestien lukumäärä : 14 Join date : 12.01.2009

Nyt kun yöt ovat pitkiä ja päivät loppuvat
kesken, taitaa tehdä sielulle ja silmille hyvää
sytyttää paljon valoja. Piemeä pienenee.

Pienenee siinä samalla talvikauden
raihnaisuus ja kolotus. Jotenkin sitä
ahnehtii valoisan ajan joka hetken
pihalla. Kaikkea sitä on keksivinään,
että saisi itsensä valoa täyteen.

Sisäinen pimeä ei taida himmahtaa
ulkonaisista valoista paljoakaan,
mutta jotenkin se lepyttelee
pois ahtaudesta.

Kun sielujen valkeuden antaja kumartuu
kohti, on helpompi hengitää ja saa uskalluksen
ojentaa kätensä Jumalan puoleen, valkeuden
puoleen. Jumalahan sanoi, tulkoon valkeus
ja se tuli; ei vain aurinkona taivaan kattoon,
vaan Jumalan valona Jeesuksessa Kristuksessa,
sisäiseksi valkeudeksi.

Hän on tullut meitä talvikautta potevia
varten, meitä valoköyhiä varten.

Että loistaisi sisäinen valo, ei
silloin ulkoinen pimeys ole niin rasittava.
Se on sisäisen valon sytyttämistä, kun
Raamatusta annetaan
Jumalan Sanojen valaista.
Monta valoa syttyy ja pimeys hajoaa.

Tähdet loistavat aamuvarhaisessa.
Niitä on riemu katsella ja tuikkia takaisin.
Lapsuudessa ne olivat Taivaan kultakaupungin valoja
jotka ilmoittivat että suojeluskaarti on paikalla.
Vaikka ne ovat todellisuudessa vain tummia
taivaankappaleita.

Valo kuitenkin Jumalan antama.
Kaikille aamuyössä hissuttelijoille joiden kylki ei käänny
peiton alla, vaan joiden silmät kaipaavat päivää,
sitä Iankaikkista valoa, johon siunataan perhe ja suku
ystävät ja tutut, läheiset ja kaukaiset.

Loista Ikuinen valo, ei vain Joulun kuun valoa,
vaan Jumalan Sanan valoa sydämiin

/f